PenaSäätiöt

Etusivu
Tietoa Penasta
PenaPedia
Pena Palsta
Kuvakalleria
Savukehinnasto
Linkkejä
Materiaalia

Kappale Kauneinta Suomea
Metsäkaatopaikkoja
Rahakätkö
LOTTO-numerot

PenaNetworksin museo
PenaNetworksin kirjasto

Suosittelemme Ääliömäiset sivustot

Miksi Te ette ole vielä hypänneet junan alle?

Pelottaa :$
Luulen vielä jonkun kaipaavan minua :$
En voisi elää enkä kuolla ilman PenaSäätiöiden laadukasta sisältöä ;)

Aiemmat kyselyt

Pulautteet

<Aki> Miks oon niin säälittävä ja moniongelmainen paska :(
<Pentti Pantio> Tulispa mun ajo.
<Siitoimen siitin> Amadeus, se on kirjoitusvirhe, EI KIRJOITUS VIRHE.
<Aki> Voi tulispa juna jo :)
<Ama©deus> Puoli litraa Barska 80% votkaa maksaa Tallinnassa 12 euroa.Terveisiä perseestä yhteiskunnan luteet.

Nimesi:

Lausahdus:

18 käyttäjää paikalla

Muista katsoa myös paikallaolijat!

Salora Boston 8

Salora Boston 8 on eräs vanha nurkissa kauan pyörinyt projekti. Päätin jatkaa sitä saatuani kytkentäkaaviot ja huolto-ohjeet

Ostin tämän eräältä Helsinkiläiseltä sedältä 20 eurolla. Hän on kuulemma pelastanut tämän joltain TV-korjaajalta. Kunto on mielestäni erittäin huono, puupaneloinnissa on linnunpaskan syöpymiä ja osia puuttuu kuten esim. kanavanvalitsijan sivukuori. Tätä on kuulemma säilytetty ulkovarastossa ja kylmässä.


Salora Boston 8

Olin varastanut tästä kuvapäätemuuntajan TV 60:een, koska se piti mitä hirveintä meteliä. Tätä kasatessa pistin TV 60:sen muuntajan tähän ja meteli oli mitä korvia raastavin! Päätin alkaa tutkia perin pohjin muuntajakaappini syövereitä ja sieltä löytyi kun löytyikin kolme saloran kenttäpäätemuuntajaa!


Kenttäpäätemuuntaja

Silmiini pisti yhdessä olevan lyöty kiiloja sydämmien väliin. Kiilasin mölyävän muuntajan väliin ruuvimeisselin ja se auttoi! >:O Ääni hiljeni heti, mutta aika kovalla voimalla sitä piti vääntää tuntui siltä, että muuntaja halkeaisi pian.


En tähän hätään löytänyt mitään hyvää kiilaa sinne väliin (ja joka tpauksessa se olisi pitänyt ruuvata ja juottaa irti kiilojen löntiä varten), joten otin noista parhaimman näkösen ja laitoin sen telkkariin kiinni. Pistin vielä bitumimaton palat muuntajan ja chassiksen väliin. Pärisevä muuntaja on merkitty ja siihen lyödään hamassa tulevaisuudessa kiilat, kun sopivat kiilat löytyvät tai jaksan semmoiset työstää. Tämä oli hiljanen :).


Pistotulppa

Kymmenen minuutin käytön aikana pistotulppa lämpeni. Mitä ilmeisimmin sieltä on johdot osittain poikki se on erittäin vaarallinen paloturvallisuuden kannalta ja se pitää vaihtaa.


Koneisto

Koneisto. Mitään suurempia korjauksia tuohon ei tarvinut tehdä. Mittaajan mukaan elkot olivat kohtalaisessa kunnossa ja putkien ympärysjännitteet OK. Boosterjännitteen säädin arvoihinsa, juovaoskillaattorin ja ATS:än säädöt suoritin huolto-ohjeen mukaisesti.


Koneisto

Eräiden lähteiden mukaan tämä on Saloran ensimäisiä osittain transistoroituja koneita. Kaavioiden löytäminen oli erittäin hankalaa. Tässä on yhteensä kuusi transitoria ja ne on välitaajuus- ja audiopuolella. Audion esi- ja päätevahvistin ovat putkella.


Juovapääte

Juovapääte. Tuo booster-kondensaattori on ihmeen näkönen. Ihan kun kannusta puuttuisi toinen pääty :O.


Verkkoelko

Verkkoelko piti vaihtaa, vanha oli päästänyt mehuja ulos ja menettänyt kapasitanssiaan. Se oli 400 u + 100 u. Tämä oli lähin vastaavanlainen minkä löysin elkopussistani, jostain vanhemmasta transistoritelkkarista, mutta oikeat arvot noista sai.


Tässäkin vastaanottimessa on valoisuuden mukaan säätyvä kontrasti.


Yleisnäkymää. Alin painonappula on hajalla. Se pitäisi olla jossain tallessa. Se pitäisi yrittää korjata, tuolla tavoin tämä laite on vaarallinen, kun chassis on kosketeltavissa. Nämä kun on yleisvirtakoneita, niin pistoraisalta tulevista johdoista toinen menee SUORAAN runkoon, joka tarkoittaa käytännössä sitä, että chassiksessa on 50 % todenäköisyydellä vaihe. Minkään moista verkkomuuntajaa näissä ei ole! Verkkojännite suoraan tasasuunnataan.


Tässä yksilössä ei ole UHF-lisälaitetta. En tiedä mihin tuo UHF-lisälaite tulisi ja millä tavoin se olisi mekaanisessa yhteydessä kanavaviisariin, ehkä se selvii joskus kun saa käsiinsä Saloran UHF-putkitelkkarin.

Seuraavaksi pitäisi tehdä muutaman tunnin koekäyttö mahdollisten lämpenemisvikojen löytämiseksi.

Teknisiä tietoja

Päädyimme kytkentäkaaviosedän kanssa tulokseen, että Europa 1 - vastaanotin vastaa kaikin puolin Boston 8:aa, niin kuin se on tähän mennessä ainakin vastannut. En ole edes tiennyt mistään Europa-sarjasta :O Nimestä päätellen tämä on niitä, mitä on viety ulkomaille? Tuossa mainitaan kuvaputken suojasta, en tiedä tarkoittaako se mulkosilmää vai onko Europa 1:ssa eri putki kuin Boston 8:ssa ja sen myötä suojalasi. Tuosta minun yksilöstäni on kuvaputkesta lähtenyt arvotarra kävelemään. Tosin en usko suojalasiin, onhan tämä sentään jo 60-luvulta >:O

Salora Europa 1

08.03.2011

10.03.2011

Kuluneita juotoksia


Kuvaputki osoittaa kulumisen merkkejä


Yllä olevassa kuvassa kontrasti täysillä ja kirkkaus kohtalaisella niin, että musta on mustana. Kuva on vielä suht hyvä joka puolelta.


Tässä on kirkkaus ja kontrasti täysillä. Kuva on keskialata mitä täydellisin, mutta reunoille mentäessä se sumenee nopeasti paljon. Oikea ylänurkka on pahin. Mielestäni tuo ei vielä ole niin paha, etteikö sitä voisi katselukäytössä käyttää varsinkin pimeässä yöllä katsellessa pitää kuvan olla todella himmeä, jottei se häikäse ja näin suurta ruutua katsotaan yleensä kaukaa. Eikä edes päivällä katsottaessa pidetä kirkkautta täysillä.

Nyt tehdään koekäyttöä. Vikalistalla on tällä hetkellä äänen surina kirkkauden ollessa tarpeeksi suurella. Tahdistukset putoaa jos laittaa kontrastin minimiin, mutta se on enemmänkin säätökysymys. Vielä ei ole lämpövikoja ilmaantunut vaikka vastaanotin on ollut puoli tuntia päällä.


Ei ilmaantunut vikoja kahden tunnin koekäytöllä! Äänen surinalle en keksinyt ratkaisua, tuntuu ettei se surina tulisi mistään! >:O Ilmaisimelta sitä tulee, mutta äänivälitaajuusasteille sitä ei mene. Eikä mene muuten jännitteensyötöissäkään! >:O Ainut muu paikka, missä saan surinan näkyviin on kuvaputken g1. Siinä se näkyy erittäin vähän kirkkaussäätö säätää g1-jännitettä. En vain mitenkää keksi miten se kantautuu ääneen ja siinä g1:lläkin se on niin pientä. En tuollakaan jaksa vaivata päätä enempää, kun ei sitä putkea katsella koskaan täydellä kirkkaudella ja olkoon se rangaistuksena katselijalle täydellä kirkkaudella katsomisesta siitä kuluu putki nopeasti!

Minulla on juuri ja juuri 5.5 MHz asti ylettävä (jotain 5.495 MHz) signaaligeneraattori, olisin sillä voinnut suorittaa suhdeilmaisijain ja äänen imupiirin viritykset. Ei vain ole tarpeeksi pientä viritysmeisseliä! Olen koittanut etsiä pyyhkäisygeneraattoria ja testikuvageneraattoria keltasesta pörssistä huonoin tuloksin. Pyyhkäisygeneraattorilla saisimme koko välitaajuusasteet vireeseen, olisi nimittäin hienoa virittää televisio!

Katselutelevisio

Pitäisikö tehdä tästä katselutelevisio? Siinä tapauksessa pitäisi laittaa Salora Finlandia nurkkaan.

Linnun paskaa

Tarkoituksena oli ottaa kaijuttimen ritilä irti ja pistää saippuaveteen likoomaan linnunpaskat pois.



Puupaneloinnissakin on paskan syöpymiä.


Kaijutin irtoaa ruuveilla ja kaijuttimen ritilä on puristettuna paikoilleen jollain ihme metallinastoilla. Ei näytä helpolta irrottaa ehjänä.



Kaijutin on kuin pakasta vedetty!


Homma kaatuikin tähän. Noiden metallinastojen lisäksi tuo on vielä liimattu kiinni. Liimauksia en viitti alkaa rikkomaan, en tiedä onko liimaus laitettu vain verkon ja puun välille vai onko liimaa peräti pintojen välissä. Ei tämä kuitenkaan niin vakavaa ole, että riskeeraan säleikön tai verkon ne on kuitenkin esteellisesti niin tärkeitä varsinkin säleikkö. Puhdistin säleikön niin hyvin kun sai ilman irroittamista vähän sinne jäi, tuskin se haittanee. Se ei ole sormin kosketeltavissa eikä sitä edes kunnolla näe, no otetaan kaunistelut pois ja sanotaan: tuossa on yhä linnunpaskaa vielä vähemmän kaunisteltuna: asunnossani on linnunpaskassa oleva televisio!


Kannoin telkkarin huoneeseeeni. ette arvaakaan kuinka hankalaa se oli kun oli pikkusen maistellut viinejä, itse nostoprosessi oli mitä helpoin tuntui, että voimaa olisi kuin pienessä kylässä itsetunnon noustua alkoholijuomien vaikutuksesta mutta tuo organisointi. Harrastekolossa on kovin vähän tilaa eikä sen oviaukkokaan ole järjin leveä sitä on hankala kantaa pois se pitää ennemmin lattiaa pitkin liu'uttaa vetämällä. Minä olen muuten yhden 1973-mallisen VÄRISALORAFINLANDIAN KUVAPUTKEN HAJOTTANUT KANTAESSANI HARRASEKOLOON ETTE ARVAA KUINKA PALJON SILLOIN VITUTTI SIINÄ OLI DELTA KUVAPUTKI JA KONVERGTENSSISÄÄDÖT.


Televisiotasoa on vahvistettu. Päälilevy kääntyi uhkaavan paljon ja tappien kohdalle (ylhäältä päin katsottuna) alkoi tulla kohoumat. Teetin isälläni tukipalat (hän pystyy työnsä puolesa sellaiset valmistamaan) nyt televisiohylly pysyy kasassa vaikka olisi miten painoa.

Suurin painopiste näissä laitteissa kohdistuu kuvaruudun kohdalle. Siitä syystä nämä on pinottava aina ylemmän kuvaruutu hitusen taaemmas ja lienee myös sanomattakin selvää suurimman koneen alimmaiseksi laitto. Jotenkin minulla tulee pelkoa tuon huteruudesta jos pistän vielä TV 60sen siihen. Taidan tehdä niin, että käytän tuota boston 8 käyttötelevisiona jonkin aikaa ja sitten hankkiudun eroon siitä. Minulla on eräs lähde, johon voin lahjoittaa näitä vastaanottimia tai viime kädessä koitan myydä ne. Tämä Boston 8 ei teknisesti ole niin mielenkiintoinen, että alkaisin sitä omissa (ahtaissa) tiloissani varastoimaan toisin kuin TV 60 ja siis eihän TV60 tule mihinkään piiloon jäämään sille kyllä keksitään asian mukainen paikka, jossa se voi kauneuttansa näyttää maailmalle.

Sanottakoon vielä kantamisesta: suurin paino kun kohdistuu kuvaruudun kohdalle, on asiallisinta lähteä kuvaputkivastaanotinta kantamaan kuvaruutu vatsaa kohden. Yksin kannettaessa on hyvä ottaa toisesta pohjanurkasta ja toisesta ylänurkasta kiinni. Jossain tapauksissa saattaa ylälevystä saada kädet kätevästi MUTTA NIIN EI TULE MISSÄÄN NIMESSÄ TEHDÄ puupaneloinnin suojelemiseksi, niin saattaa helposti tehdä, jos on kaveri apuna kantamassa, siinäkin tilanteessa on ensisijaisesti pyrittävä kantamaan vastaanotinta POHJASTA käsin, pohja on vastaanottimessa kaikista jäykin osa. Ja tämä samahan pätee luonnollisesti kaikkia puukoppasia laitteita kuten mm. putkiradioita - varsinkin painavia.

Nautin ansaitun voiton savukkeen. Televisioprojektit ovat valmiita - ei ole puskurissa mitään. Nyt on elämä huoletonta ja paja avoinna uusille löydöille, jota alamme maanantaista lähtien etsimään maanantaina kun on matka erittäin hyvälle (salaiselle;)) roskikselle, josta saattaa löytyä mitä aarteita tahansa.

Kyllä menee Herra Nestekidekin laatu vastaanottimien rinnalla hilajiseksi!

Nyt kuuluu kysymys: Voiko herra nestekide pinota vastaanottimia päällekäin? Voiko herra nestekide nauttia laadukkaasta mustasta väristä? Voiko? >:O Taitaapi olla niin, että Herra nestekide joutuu nauttimaan rakeisesta - epätarkasta kuvanlaadusta. Herra nestekide joutuu vastaanotinta hankkiessaan miettimään miten suurella viiveellä vastaanotin toistaa kuvan suhteessa kuvalähetteeseen. Tätä ongelmaa analogisella laatuvastaanottimella ei ole. Jos herra Nestekiteen ns. laatuvastaanottimesta hajoisi muurahaisen näköinen komponentti joutuisi hän viemään ns. laatuvastaanottimensa kuusankosken myllyyn toisin kuin analogisessa vastaanottimessa - siinä ei ole muurahaisen näköisiä komponentteja, analoginen laatuvastaanotin korjataan vaihtamalla radioputkia ja vastuksia - ei vaihtamalla muurahaisen näköisiä komponentteja jotka tekee teis mitä pahimmassa tapauksessa mahdollistavat kaksisuuntaisen siirtokanavan toisin sanoen kaksisuuntaisen kuvaputken, joka Herra nestekiden vastaaottimelle ei olisi mikään ongelma, sillä herra nestekide ei voi silmin millään tavalla todentaa vastaanottimen toimintamuotoja ja todentaa siitä puuttuvan vakoiluominaisuudet katalan Yleisradion kaksisuuntaisia lähetyksiä varten.

14.04.2011

Syy äänen särisemiseen kirkkaalla kuvalla löytyi: Lähete ilmeisesti ylimoduloitui, kun pistin 75 ohmin resistanssin VHF-modulaattorin sisääntulolta maihin lakkasi särinä. En tosin vieläkään ymmärrä miten kirkkauden muutos siihen vaikuttaa - se jäänee mysteeriksi.

Copyright © PenaNetworks säätiöt 2006 - 2017